Etusivu

  Yhdistys

  Rodusta

  Pentusivu

  Kasvattajat

  Terveys ja jalostus

  Kuvia

  Tuotemyynti

  Jäsenkirje


Kirjautuminen
jäsenosioon
Käyttäjä:

Salasana:



Salasana unohtunut

TERVEYS JA JALOSTUS

Terveys

JTO ja PEVISA

Jalostus

Jalostustoimikunta

Koiralleni pentuja?

JTO - Jalostuksen tavoiteohjelma

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) antaa tietoa rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Se sisältää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten ja enimmäisjälkeläismäärän suhteen.

Rotujärjestöjen jalostustoiminnan tulee perustua rodun JTO:ssa esitettyihin tavoitteisiin ja keinoihin. Yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä jalostustavoitteista on huolehtia rotujen geneettisen vaihtelun säilymisestä. JTO tai sen muutokset on käsiteltävä ja hyväksyttävä rotujärjestön yleisessä kokouksessa. Kunkin rodun JTO:n tulee olla sopusoinnussa eläinsuojelulain ja –asetuksen sekä muiden eläinjalostukseen liittyvien viranomaismääräysten kanssa. JTO:n tulee aktiivisesti ohjata jalostusta em. määräysten mukaiseen suuntaan.

Myös rodun harrastaja ja koiran hankintaa suunnitteleva saa ohjelmasta paljon hyödyllistä tietoa, ja voi sen perusteella esimerkiksi tarkastaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä, että pentueen vanhemmille on tehty JTO:ssa suositellut tarkastukset perinnöllisten sairauksien varalta ennen astutusta.

PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma)

​Vanhaenglanninlammaskoira kuuluu PEVISAan eli Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelmaan. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan. Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia.

PEVISA-ohjelmassa pentujen vanhemmilta vaaditaan rotujärjestön määrittämät terveystutkimukset tai -lausunnot ennen astutusta.

PEVISA-rekisteröintiehdot 1.1.2022 alkaen

1. Pentujen vanhemmilla tulee olla ennen astutushetkeä virallinen lonkka- ja kyynärpääkuvauslausunto sekä silmätarkastuslausunto. Kuvausikä vähintään 12 kk. 

2. Lonkkaniveldysplasian raja-arvo C, kuitenkin niin, että tuloksen C saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A saaneen kanssa. 

3. Molemmat vanhemmat tulee olla kyynärpääkuvattu, mutta tulokselle ei ole asetettu raja-arvoa. Ulkomaiselta urokselta ei vaadita kyynärkuvaustulosta. 

4. Silmätarkastuslausunto on voimassa 12 kk ja koiran silmät tulee olla terveet rodussamme luokitelluilta perinnöllisiltä silmäsairauksilta (KAT perinnöllinen katarakta ja PRA verkkokalvon etenevä surkastuma). 

Ohjelma on voimassa 1.1.2022 – 31.12.2026.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö (engl. hip dysplasia, HD)

Koiran lonkkanivelen kasvuhäiriö, eli lonkkaniveldysplasia, on koirien yleisin tuki- ja liikuntaelimistön kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi, jonka seurauksena lonkkamalja ei kehity normaalisti. Tämä johtaa usein nivelrikkoon. Sairaus ei ole synnynnäinen eli sitä ei voida havaita vastasyntyneistä pennuista, mutta ensimmäiset muutokset nivelissä voivat alkaa jo ensimmäisten elinviikkojen aikana, kun nivel altistuu koiran painolle. Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Lonkkaniveldysplasian ilmentymiseen vaikuttavat sekä koiran perimä että ympäristö. Sairaus periytyy polygeenisesti eli siihen vaikuttavat useat eri geenit. Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu lonkkien röntgenkuvaukseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön periytyvyys on kohtuullinen. Ilmiasuunkin perustuvan jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista eikä lonkkavikaisia koiria käytetä.

Vakava-asteinen lonkkaniveldysplasia hankaloittaa koiran jokapäiväistä elämää aiheuttamalla koiralle kipua. Erityisesti koiran ylipaino nopeuttaa ja pahentaa sairauden ilmentymistä. Oireet alkavat useimmiten jäykkyytenä ylösnoustessa, sekä ajoittaisena ontumisena ja ilman hoitoa, sekä lääkitystä oireet pahenevat jatkuvaksi ontumiseksi ja liikunta haluttomuudeksi. Joillakin koirilla kivut voivat ilmetä myös agressiivisuutena toisia koiria ja jopa ihmisiä kohtaan. Vakava-asteinen lonkkaniveldysplasia lyhentää koiran elinikää ja vaatii usein loppuelämän mittaisen kipulääkityksen, sekä niveliä voitelevia lisäravinteita. Kivulias nivelrikkoon asti edennyt vaiva estää koiran käytön harrastuksissa. Lonkkaniveldysplasia ei ole parannettavissa. Dysplasiaa voidaan hoitaa kipulääkkeillä ja nivelravinteilla, sekä ylläpitämällä koiran hyvää lihaskuntoa. Lihakset tukevat niveliä ja parantavat koiran liikuntakykyä. (Lähteet: Anderson A, Ginja M.M. et al, Pibot P. et al).

BLUP-indeksi

BLUP-indeksi on tietyn aineiston perusteella laskettu arvio koiran perintötekijöistä jonkin ominaisuuden suhteen, eli se ennustaa mikä on koiran arvo jalostuseläimenä kyseisessä ominaisuudessa. BLUP-indeksi kuvastaa koiran tasoa suhteessa vertailujoukon eli laskennassa mukana olleiden saman rodun koirien keskitasoon. Kunkin rodun indeksit standardoidaan siten, että kyseisen vertailujoukon keskiarvoksi tulee 100. Yli 100 indeksin koira on jalostusarvoltaan rodun keskiarvoa parempi ja alle 100 koira rodun keskiarvoa huonompi. Indeksissä otetaan huomioon paitsi koiran oma tulos, myös kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön BLUP-indeksit ovat saatavilla Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. BLUP-indeksit ovat tulleet heinäkuussa 2013 mukaan koiranjalostuksen työkaluiksi. Pienen populaation vuoksi BLUP-indeksin käyttö ei ole vanhaenglanninlammaskoirilla niin luotettavaa kuin suuremmissa roduissa. Kuitenkin tulee muistaa, että BLUP-indeksi on aina jalostusvalintoja tehtäessä yksilön omaa kuvaustulosta luotettavampi arvosteluperuste. (Lähde: SKL, Katariina Mäki, artikkelit ja esitelmät).

Kyynärnivelet (engl. elbow dysplasia, ED)

Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla.

Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 – 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Hoitamaton kyynärnivelen kasvuhäiriö on kivulias ja invalidisoi koiraa pahoin. Kuten lonkkadysplasia tämäkin kasvuhäiriö lyhentää elinikää sillä sekä hoidettuun, että hoitamattomaan niveleen muodostuu lähes poikkeuksetta nivelrikkoa. Koiran nivelrikko on aina asteittain paheneva sairaus eikä sitä voida parantaa. Koiran elämänlaatua voidaan kuitenkin parantaa oireita lievittämällä ja nivelrikon kehittymistä mahdollisesti hidastaa oikealla hoidolla. Painonhallinta on tärkeää jo edenneessä nivelrikossa. Kipulääkkeet ja nivelravinteet helpottavat oireita, mutta liikuntaa joutuu silti rajoittamaan ja aktiivisesta harrastamisesta on luovuttava. (Lähde: ELT Anu Lappalainen, Suomen Kennelliitto).

Suhteellisen raskaana ja isohkona rotuna vanhaenglanninlammaskoirilla on riski myös kyynärnivelen kasvuhäiriöihin. Vanhaenglanninlammaskoiria on operoitu kyynärnivelen irtopalojen vuoksi joitakin yksilöitä ja osittain kirurginen operaatio on auttanut ja koiralle on saatu useita harrastusvuosia lisää. Valitettavasti muutama yksilö on myös lopetettu yhä pahenevien nivelkipujen vuoksi. Operoituja yksilöitä ei tule käyttää jalostukseen. Koirarekisteriohjeen mukaan tuloksen 3 saaneen koiran jälkeläisiä rekisteröidään vain yksi pentue EJ-rekisteriin.

Silmäsairaudet

Vanhaenglanninlammaskoiralla PEVISA-ohjelmassa vastustettavia silmäsairairauksia ovat etenevä verkkokalvon surkastuma PRA sekä perinnöllinen harmaakaihi KAT.

Etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA)

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. PRA:han ei ole hoitoa. (Lähde: SKL, ELL Päivi Vanhapelto ja ELL Anu Lappalainen).

Perinnöllinen harmaakaihi (KAT)

Perinnöllinen harmaakaihi eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkejä hankitusta kaihista ovat sokeritauti ja vanhuuden kaihi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi. Ns. nukleaariskleroosi eli linssin kovettuminen vanhalla koiralla ei ole varsinainen kaihimuutos, vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvä muutos. Perinnöllinen kaihi voidaan todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä silmätutkimuksessa. (Lähde: SKL, ELL Päivi Vanhapelto ja ELL Anu Lappalainen).

Vaikka koiriemme silmiä tutkitaan tilastojen mukaan suhteellisen vähän ja tutkituista osa on samoja koiria silmäsairauksien osalta tilanne on Suomessa on ollut hyvä koko tilastoajanjakson. Viimeisin PRA tapaus löytyy tuontikoirasta 1990-luvulla. Kataraktan osalta tilastoajanjaksona on ollut muutamia epäilyttäviä tapauksia, joista 3 on vahvistettu kaihiksi. Tilastossa tutkittujen osuudesta on merkittävä määrä jalostukseen käytettävien koirien tuloksia. Jalostukseen käytettävän koiran silmälausunto ei saa olla 12 kk vanhempi, joten tilastoajanjaksolla jalostuskoira on saatettu tutkia useita kertoja. Huolestuttavana tulisi nähdä pentuesisarten vähäinen tutkiminen sekä se, että koira tutkitaan elinaikanaan ehkä vain kerran. Ulkomailla tilanne silmäsairauksien, lähinnä kataraktan osalta on huomattavasti Suomea huonompi. 

Molemmat vastustettavista silmäsairauksista johtavat sokeutumiseen, joka merkitsee eliniän lyhenemistä ja ainakin alentunutta elämänlaatua. Vanhaenglanninlammaskoirat ry tiedottaa jäseniään silmätarkastusten tärkeydestä, jotta saamme silmien terveystilanteen pysymään hyvänä. Sairaita koiria ei saa käyttää jalostukseen, myöskään lähisukulaisten jalostuskäyttöä ei suositella. Osa silmäsairauksista on kirurgisesti hoidettavia. Hoitomuotoina mm. silmän linssileikkaus ja verkkokalvon laserhoito. Tiettävästi yhtään vanhaenglanninlammaskoiraa ei ole operoitu näiden sairauksien osalta. (Lähde: SKL, Animagi Oy, Terveyskysely Vanhaenglanninlammaskoirat ry).





UUTISET

17.1.2024Vuoden lampuri 2023 -kisan tulokset
16.1.2024Koirien tietojen ilmoittaminen vuosikirjaan 15.2. mennessä
30.12.2023Vielä ehtii ilmoittautua Vuoden lammaskoira-kilpailuun!
3.12.2023Euro Show 2024 ilmoittautuminen on avautunut
19.11.2023Syyskokous ja pikkujoulut vietettiin Hämeenlinnassa
17.11.2023Lampurikalenteri 2024 on täällä!
15.11.2023Joululehteä ei julkaista tänä vuonna, kalenteri tulossa

näytä kaikki

TAPAHTUMAT

17.3.2024
Sääntömääräinen kevätkokous
30.3.2024
Pääsiäis Match Show Muuramessa
20.4.2024-
21.4.2024
Lemmikkimessut Helsingissä
9.5.2024
Turun kaunein koira 2024 Match Show
19.5.2024
Euro OES Show Hämeenlinnassa
28.9.2024
Käyttäytymisen jalostustarkastus Hausjärvellä

näytä kaikki

VIIMEISET PÄIVITYKSET

23.2.2024
klo 15:00
Lemmikkimessut Helsingissä
23.2.2024
klo 14:46
Käyttäytymisen jalostustarkastus Hausjärvellä
13.2.2024
klo 19:16
Sääntömääräinen kevätkokous
8.2.2024
klo 13:53
Turun kaunein koira 2024 Match Show
7.2.2024
klo 19:31
Pääsiäis Match Show Muuramessa
24.1.2024
klo 13:31
Lampureitten Talvirieha Lempäälässä
19.1.2024
klo 23:50
Pentuja

Vanhaenglanninlammaskoirat ry   Kotipaikka: Helsinki    Y-tunnus:3032539-1

Tietosuojaseloste   Palautelomake






Copyright©2020-2024 Finnweb